Kun sähkö keksittiin ja se alkoi yleistymään kotitalouksissa, ei vielä ymmärretty kuinka paljon sähköä tarvitaan ja mitkä kaikki laitteet tulevat toimimaan sähköllä. Pistorasioiden määrään on myös vaikuttaneet eri aikakausien rakennusvelvoitteet.

Sähköistymisen alkuaikoina sähköt olivat ylellisyystuote, joita rakennettiin vain harvoihin herrasväen asuntoihin. Tällöinkin pistorasioita oli yleisesti vain yksi kappale keittiössä ja mahdollisesti jossain keskeisessä tilassa. Myöhemmin erilaiset sähköllä toimivat kodinkoneet alkoivat yleistyä ja havaittiin, että pistorasia tulee olla vähintään jokaisessa huoneessa. Vielä pitkälle 1990-luvulle asti pistorasioita asennettiin kitsaasti ja ne olivat vielä yleisesti suojaamattomia.

Nykyisellään suositellaan, että pistorasioita on riittävästi ja ne ovat aina suojattuja – sekä lapsisuojalla että maadoituksella. Riittävänä määränä voidaan pitää, kun pistorasia on n. kolmen metrin välein samassa tilassa, sekä jokaiselle paljon tehoa kuluttavalle kojeelle oma pistorasiansa. Lisäksi suositellaan asennettavaksi pistorasia aina oven välittömään läheisyyteen helpottamaan siivousta.

On myös hyvä huomioida, että Liikenne- ja viestintävirasto Traficom määrittelee, että jokaisessa asuinhuoneessa tulee olla antenni- ja datarasia. Jokaisen antennirasian vieressä taas tulisi olla vähintään kolme pistokepaikkaa.